lauantai 26. maaliskuuta 2011

Raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen lantionpohja-treeni

Norjalainen professori Kari Bo luennoi Fysiotec 2011 messuilla raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä lantionpohjaharjoittelusta ansiokkaasti. Hän esitteli laajasti tutkimuksia aihepiiristä ja toi esille jatkotutkimushaasteita.
Tutkimusten mukaan virtsan tahatonta karkailua esiintyy hyvin monilla raskaana olevilla. Syynä tähän saattaa olla mekaanisen paineen lisääntyminen lantionpohjalla, tukikudosten  löystyminen ja virtsaputken sulkupaineen laskeminen hormonaalisista syistä johtuen. Raskauden aikaisella lantionpohjan treenaamisella näyttäisi olevan selkeä positiivinen vaste pidätyskykyyn.  Ennaltaehkäisevä rooli lihasharjoittelulla on myös, mutta tärkeimmäksi  seikaksi tuloksellisuuden kannalta  nousi intervention sisältö.  Yksi/ muutama  ohjauskerta  ja harjoittelusta puhuminen (sanallinen ohjaus) ei auta ketään, eikä ohjaa oikeille jäljille. Motorisen taidon oppiminen vaatii useita terapiakertoja ja laadullisesti sellaista ohjausta,  joka johtaa perusasioiden keholliseen hahmottamiseen ja toimintojen oikeanlaiseen hallintaan. Joka tapauksessa raskauden aikana ohjatusti harjoitelleet vähentävät selkeästi sekä raskaudenaikaista että synnytyksen jälkeistä virtsan karkailuaan. Tutkija suositteli muutenkin kaikille terveille,  raskaana oleville naisille koko raskauden ajan kestävää, aerobista-, lihaskunto- ja lantionpohjatreeniä.
Alatiesynnytys aikaansaa vaurioita hermo-, lihas- ja tukikudosjärjestelmiimme.  Pehmytkudokset lantionpohjassa joutuvat uskomattoman kovalle venyttymiselle ponnistusvaiheessa ja näissä kudoksissa venyminen ylittää moninkertaisesti  sen rajan, mitä jokin muu kehomme lihaskudos sietäisi vaurioitumatta.  Synnytyksen jälkeinen lantionpohjan harjoittelu näyttää auttavan selkeästi kudosten palautumisessa ja vaivojen vähentymisessä (mm. virtsan- ja ulosteen karkailu). Ja sen minkä motorisesti taitaa jo ennen synnytystä, osaa takuuvarmasti paremmin myös synnytyksen jälkeen. Arven paraneminen on myös huomattavasti joutuisampaan treenin osaavalla kuin sitä taitamattomalla. Hyvä vinkki arpikipuun olikin tämä perinteinen urheilijoiden käyttämämä kylmä-koho-kompressi -periaate. Makuuasennossa jääside välilihan alueelle auttaa kummasti; kylmä rauhoittaa turvotusta ja kipua.
Optimaalinen lantionpohjan toiminta takaa kunnollisen rakenteellisen tuen  lantion elimille alhaalta päin. Lihaksistolla kuuluisi  olla valmius automaattisesti  ja nopeasti  tukea  ylhäältä tulevaa, laskeutumista aikaansaavaa  ja alaspäin työntävää painetta. Virtsaamisen ja ulostamisen aikana lihakset rentoutuvat. Mikä sitten heikentää näitä kudoksia ja tätä tukimekanismia?
Raskauden ja synnytysten lisäksi  ongelmaa aiheuttavia tekijöitä ovat  myös tupakointi, ylipaino, ummetus, raskas ponnistelua vaativa työ/lajiharrastus, lantion alueen leikkaukset  tai yksinkertaisesti perinnöllinen tukikudoslöysyys (yliliikkuvat nivelet). Kun lantionpohjan tuki  pettää, seurauksena saattaa olla virtsan- tai ulosteen/ ilman karkailua, laskeumat lantion elimissä, tunto- ja tyhjenemishäiriöitä rakon ja suolen alueella, seksuaalisia ongelmia ja kroonista kipua. Kaikilla näitä oireita ei välttämättä ole tai oireet ovat hyvin vähäisiä, vaikka tuki olisikin pettänyt. Tämä joukko olisi kuitenkin juuri se, jolle systemaattinen, ohjattu  lantionpohjan fysioterapia parhaiten tehoaisi. Ja kun tutkimusten mukaan jopa 50%:lla synnyttäneistä tuo tuki saa siipeensä varmuudella, on lantionpohjan oikeanlaisen treenaamisen tarve tulevaisuutta ajatellen ilmeinen. Ja koska näyttäisi myös siltä, että uusintaleikkauksen tarvetta esiintyy (30-58%:lla) jo kerran laskeuman vuoksi leikatuilla, on syytä tehdä kaikki voitava toiminnallisen tuen vahvistamiseksi treenaamisen keinoin! 

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Mikä ihmeen lantionpohja??? Lihaksia? Hermoja? Missä  ja  Miksi?
taustaa
Suurelle osalle väestöä lantionpohjan  olemassaolo on täysin tuntematon asia. Naisen elämänkaarella se tulee väkisinkin tutuksi  viimeistään synnytyksen yhteydessä. Itse ajauduin lantionpohjan fysioterapian toimintasektorille vähän niin kuin vahingossa, 18 vuotta sitten.  Kaikki alkoi tuolloin naisten virtsan karkailusta ja sen hoitamiseksi  tähtäävistä fysioterapeuttisista toimenpiteistä.  Vuosien saatossa toimintakenttä on laajentunut ja tällä hetkellä lantionpohjan fysioterapiassa asiakkaita on lapsista vanhuksiin, miehistä naisiin.  Ne moninaiset vaivat, joihin lantionpohjan fysioterapiasta ( uroterapia) on apua, ovat tänä päivänä hyvin moninaisia ja monisyisiä.
Alalle kouluttautuminen on ollut haasteellinen matka. Pioneerityössä on ollut pakko etsiä tietoa maailmalta, lukea  tutkimuksia ja selvittää, miten muualla maailmaa on lantionpohjan alueelle paikantuvien vaivojen helpottamiseksi toimittu. Se, miten lantionpohjan vaivoja  on ymmärretty ja erityisesti  mikä merkitys  oman kehomme toiminnallisuudella ja sen muutoksilla on potilaan vaivoihin, on ollut alusta alkaen oman mielenkiintoni kohteena.  Runsas potilasmäärä ja vaivojen kirjo on antanut arvokasta tietoa työn kehittämiseksi – olen oppinut tällä matkalla paljon.  Se, miten paljon nämä intiimialueen vaivat rajoittavat arkipäivää, niistä vaikeneminen ja niiden peitteleminen luo syyllisyyttä , häpeää ja mielipahaa, sen tietää vain se, jolla näitä vaivoja on.
Vaikka Tena-vaipat ovat tervetullut apu monen ihmisen vaivoihin, niiden mainostaminen  "iloisuuden ja onnellisuuden ” tuojana tuntuu  uskomattomalta. En ole työssäni kohdannut ainoatakaan, joka olisi ollut onnellinen, kun lantionpohja pettää, pissa lirahtelee ja pieru ja uloste karkailee tahattomasti.  Tämän alueen toiminnat ovat niin henkilökohtaisia, että jokainen haluaa huolehtia itsenäisesti niiden pelaamisesta,  koko elämänkaaren ajan.  Tälle alueelle haluamme toisten apua viimeiseksi.  Se on vain niin yksityistä  ja intiimeintä reviiriämme.
perusteita
Lantionpohjan lihasten hyvä hallinta ja toimintojen treenaaminen  on aiheellista aivan kaikille ja erityisesti niille, joilla on tällä alueella häiriöitä toimintamekanismeissa.  Tyypillisin vaiva, joka yhdistetään lantionpohjan ongelmiin, on virtsan karkailu.  Ellei tätä ole, hyvin yleinen olettamus on,  ettei tarvitse treenata!
Naisilla tyypillisin häiriöitä aiheuttava tekijä on raskaudet ja synnytykset. Tiedetään, että normaaleista alatiesynnytyksistä 80%:a  päätyy jonkinasteiseen hermo-lihasvaurioon lantionpohjalla. Synnytysten lukumäärät, pitkittyneet ponnistusvaiheet, välilihaleikkaukset , repeämät ja  imukuppisynnytykset lisäävät vaurioriskejä entisestään.  Lihas-hermotoiminta on saanut kertakaikkisesti siipeensä ja toimintamekanismin  alamäki on alkanut joka tapauksessa – oli tuntuvia oireita vielä eli ei. Aktiivisen  kuntouttamisen aihetta on siten aina ja kaikilla. Tärkeintä harjoittelussa on tietää millä tekee ja mitä/ miten tekee. Lantionpohjan lihakset eivät ole alavatsan lihaksia, eivät syviä vatsalihaksia – ne ovat lantion pohjassa - siis alapohjan lihaksia. Ja se, mitä ei tunnista varmasti, sitä ei voi myöskään harjoittaa tehokkaasti ja tuloksellisesti.  Tämä on koko treenaamisen AVAIN.
muut kuormitustekijät
Ongelmia saattaa ilmetä, vaikka ei olisi synnyttänyt. Monet harrastukset lapsuudesta lähtien kuormittavat lantion tukirakenteita. Ne lajit, joissa vatsaontelon paine on voimakkaasti koholla ja mukana on voimakkaita hyppyihin liittyviä alastulotärähdyksiä, ovat rankkoja lajeja alapohjalle.  Riskilajeja ovat mm. yleisurheilu, voimistelu, aerobic, palloilulajit, voimannostolajit, kamppailulajit - vain joitakin mainitakseni. Olennaista ei ole välttää urheilemista, vaan oppia käyttämään lihaksiaan oikea-aikaisesti  ja oikein suhteessa liikkumiseen ja ponnisteluihin.  Lantionpohja toimii iskunvaimentimena vatsaontelon paineille ja ellei se toimi, kohdistuu lantion elinten kannatinsiteisiin nelinkertainen voima suhteessa kehon painoon. Ts.  60kg painavalla aerobiccaajalla lantion tukirakenteisiin kohdistuu 240 kg:n  iskuvoima treeneissä. Marssijärjestys tulisi olla tämä:  Lantionpohjan hallinta ja voima ensin kuntoon ja  vasta sitten liikkumaan. Tässä olisi paljon kehittämishaastetta myös erilaisten lajien  valmennusohjelmiin.
Myös monet työt  ja sairaudet (mm. astma, krooninen yskä, runsas ylipaino) kuormittavat lantionpohjaa kaiken edellä mainitun lisäksi.
seuraukset
Kun lantionpohjalla on ongelmia, seuraukset ovat yleensä sekä  fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia. Vaivoja yleensä  hävetään. Jatkuva piilottelu, puhumattomuus ja peittely luo syyllisyyttä. Aihe on sosiaalinen tabu. Intiimialueen vaivat  nakertavat omanarvontuntoa ja seksuaalisuuskysymyksistä ei  osata oikein puhua.  Vaivat aikaansaavat turhan monista mukavista asioista luopumista. Liikkuminen ja harrastaminen rajoittuu, matkoille ei voi osallistua. WC:t pitää tietää etukäteen ja vaippoja ei voi jättää mihin tahansa. Syömisten ja juomisten rajoittaminen on keino säädellä suolen ja rakon toimintaa. Ja kun tunto heikkenee, katoaa yhdynnästäkin ilo. 
Ja kuten joskus asiakkaani on osuvasti kuvannut ”Suuttoman tautia ei voi kukaan parantaa”. Jos vaivasta ei voi puhua, eikä kukaan hoksaa kysyä, jää tauti parantamatta ja avun tarvitsija auttamatta. Suuri osaa vaivasta kärsivistä luulee olevansa ainoa, jolla näin on. Kuitenkin työikäisellä väestöllä on  esimerkiksi 1/5 :lla  virtsankarkailua siinä määrin, että siitä on jo haittaa. Tämä luo suuren haasteen terveydenhuollolle; miten löydämme nämä vaivoista kärsivät ja kuntoutuksesta hyötyvät asiakkaat ajallaan?  Lantionpohjan ongelmia voidaan  kuntouttaa missä iässä tahansa ja lihasten voima ja hallinta on harjoitettavissa niin nuorella kuin vanhuksellakin. Lähtökohta on se, että nämä vaivat eivät automaattisesti kuulu mihinkään ikään, eikä kenenkään elämäntilanteeseen.

 Fysioterapian kohderyhmät
-          Kaikki synnyttäneet ja raskaana olevat, joilla on oireita, ohjattuun biopalaute-harjotteluun
-          Selkäpotilaat, joilla oireita ja puutteita keskivartalon hallinnassa (välilevytyrä, post-operatiiviset ongelmat)
-          Virtsan karkailusta kärsivät (ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen karkailu)
-          Tiheä- ja pakkovirtsaisuus
-          Erilaiset suolentoiminnan häiriöt (varastointi- ja tyhjennysongelmat)
-          Laskeumat lievemmissä muodoissaan (rakko, suoli, kohtu)
-          Lantion sisäpuoliset kivut
-          neurologiset potilaat, joilla ongelmia lantionpohjalla (mm. MS, parkison)
-     yö- ja päivä kastelusta kärsivät lapset ja nuoret

Kuntoutuksen ydinajatus
Löytää oikeat lihakset ja niiden eriytynyt toiminta omasta kehosta, oppia lihasten  oikea-aikainen käyttö arjessa . Lihasten tunnistaminen ja hahmottuminen on alussa kaikkein tärkeintä. 
- sitä, mitä et voi tunnistaa, et  voi myöskään harjoittaa -
Välineinä terapiassa käytetään on biopalautetta  ja  elektroterapiaa . Olennaista on myös psyykkinen kuntoutuminen, se että  uskaltaa luottaa omaan  kehoonsa ja pystyy osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ja tärkeintä on tulla asiakkaana kuulluksi ja ymmärretyksi.